Kun elämä täyttää päivän, jäävät muistiinpanot vajaiksi. (Eeva Kilpi)<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Minua on toisinaan kehotettu lähtemään ulos sillä verukkeella, etteivät prinssit tule ketään kotoa hakemaan. Lause on nyt osoitettu vääräksi. Siksi tämä pitkä tauko kirjoittamisessa.

 

Aloitin bloggaamisen marraskuussa 2005. Muutama viikko sitten sain viestin, jossa luki: "…löysin webbisivusi - ihan täysin vahingossa, muuten - ja mielenkiintoni muuttui kirjoittamisen pakoksi. Ja ajattelemisen pakoksi: ajatuksiksi taiteesta, "normaalista" ja "epänormaalista", mahdollisuuksista ja rajoituksista, menemisestä ja tulemisesta, marginaaleista, sosiaalisuudesta ja yksinäisyydestä ja ennen kaikkea siitä, mikä elämässä on tärkeää. Neiti hyvä, teidän webbipersoonanne on koskettanut rajusti ainakin yhtä nuorta miestä, kiitos siitä :) Miltä kuulostaisi tapaaminen Designmuseossa? Siellä on näyttely italialaisesta muotoilusta ja lisäksi ihan mukava kahvila…"

 

Prinssi oli löytänyt linkin sivuilleni Sonera Plazan keskustelupalstalta, jossa käsiteltiin sinkkuutta, fyysistä erilaisuutta ja virtuaali-ihastumisia. Viestiketju sisälsi kokemuksia ja tarinoita Touretten syndrooman, kehitysvammaan viittaavan ulkomuodon, FAS:n ja suulakihalkion vaikutuksista deittailuun ja parinmuodostukseen. Muita keskustelijoita piristääkseen nimimerkki öö oli lisännyt kirjoitukseensa linkin blogiini.

 

"Ja jos joku väittää että vammainen ei vois olla TODELLA hot niin kannattaa tsekata tämä http://rampyla.vuodatus. net. Eipä taida monella ns terveelläkään olla chansseja samanlaiseen kissaan kuin mitä tää jenni-julia on.....

 

Olen häkeltynyt ja imarreltu, koska olen niin usein käsitellyt postauksissa hankalaa suhdetta omaan vartalooni. Vieläkin käsittämättömämpää on se, että bloggaus on nyt tuonut elämääni ihmisen, jonka seurassa viihdyn ja unohdan erilaisuuteni. Muille rämpyläkollegoille uskallan onnesta pökertyneenä sanoa, että kyllä ne oikeat prinssit voivat karauttaa ratsulla jopa vammaisen ovelle. Ihmeitä tapahtuu ja joskus todellisuuskin voi muuttua saduksi.