Yksi viime torstain seminaarissa esitetyistä caseistä oli viittomakieliset uutiset. Niiden yleisö paljastui yllättävän laajaksi. Viittomakielisiä uutisia katsoo arkisin 150 000 ihmistä, viikonloppuisin jopa 300 000. Ohjelman lähdekieli on suomi, josta uutiset käännetään viittomakielelle. Suomenkielinen ääninauha taustalla taas on selkokielinen.

Viittomakieliset uutiset on tärkeä ohjelma äidinkieleltään viittomakielisille, koska kaikki kuurot eivät lue suomea, ensimmäistä vierasta kieltään, kovin sujuvasti. Kuurojen liiton kulttuurintuottaja Heidi Koivisto esittikin toiveen, että tiedonsaannin varmistamiseksi erityisen tärkeiden uutisten kohdalla (Tsunami, Estonia, Myyrmanni, 911 jne.) tietoa pitäisi saada heti myös viittomakielellä. Tiedonsaantia vaalikeskusteluista pidettiin myös hankalana. Toivottavasti viesti meni perille ja ainakin tärkeisiin ylimääräisiin uutislähetyksiin otetaan jatkossa viittomakielentulkki mukaan.

Ykkösen aamu-TV:seen ollaan suunnittelemassa viittomakielen tulkkausta. Tällähetkellä tiukkaa keskustelua käydään siitä, pitäisikö viittojan olla ädinkieleltään viittomakielinen vai tulkki. Niille, jotka ihmettelevät, miten kuuro voisi tulkata keskusteluja on hyvä muistuttaa, että kahden kuuron perheisiin syntyy kuulevia lapsia, joiden äidinkieli on – yllätys yllätys - viittomakieli.

Kuurot toivoivat seminaarissa tekstityksen lisäksi omia viittomakielisiä ohjelmia ja uutisten pidentämistä vähintään 15 minuuttiin. Suomen telkkarista ei myöskään tule lainkaan viittomakielisiä lastenohjelmia. Suomalaiset kuurot lapset katsovatkin ahkerasti Ruotsin TV:stä viittomakielisiä lastenohjelmia, mikä kuulema näkyy ruotsalaisten viittomien käyttönä leikeissä. Viittomakielisiä lastenohjelmia voisi mainiosti sekoittaa suomeksi dubattuna muiden lastenohjelmien joukkoon, jolloin ne ilahduttaisivat myös kuulevia suomalaislapsia ja saattaisivat jopa opettaa muutamia perusviittomia heillekin.

Vammaisten vartalon kuvien vaaligallupista puuttui muuten useita vammaisia ehdokkaita. Tämä johtui vain ja ainoastaan tiedon puutteesta. Koska tämä viimeinen seminaarimuistiinpanoihin keskittyvä postaus käsittelee kuurojen palveluita, niin esittelen lopuksi Helsingin vaalipiiristä ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta eduskuntaan pyrkivän Lena Wenmanin.

Lena Wenman on vuonna -70 Tukholmassa syntynyt merkonomi, kolmen lapsen äiti ja kuurojen yhdistyksen projektikoordinaattori. Hän taistelee suvaitsevamman yhteiskunnan puolesta, jossa jokainen voisi saada koulutusta ja tietoa omalla äidinkielellään. Viittomakielisten palvelut ja tekstityksen lisääminen (myös FST:n ohjelmiin!) ovat terveydenhoidon ja vanhuspalveluiden lisäksi erityisesti hänen sydäntään lähellä.