Viikon alppiauringon jälkeen paluu arkeen on täystyrmäys. Kolmen ruokalajin illallinen vaihtuu pakettiin nakkeja. Päiväpeiton alta löytyy hiirenkakkaa ja kekoja sinne jemmattua koiranruokaa. Täkinkin alta löytyy samoja mustia kikkareita ja kuivamuonaa. Tyynyliinojen sisältää ropisee samaa silppua! Ulkona on -18C kun heitämme sänkyvaatteita saunan jälkeen hankeen - aamutakkisillamme ja nilkat lumessa.

Pesukone ei linkoa matkapyykkiä vaan junnaa omituisesti kuin villaohjelmaan jumittuneena. Alan huuhtoa vaatteita saunakiulussa ja humpsautan ylimääräisen veden mukana puolet sukista vessanpönttöön. Pesuaineen vaahto nousee lattiakaivosta ja sottaa lattian. Koneen vedenpoistoletkusta löytyy syyllinen - jääkimpale! Letkun sulatuksen jälkeen toteamme, että pesuaine ei riitä kaikkien vuodevaatteiden pesuun.

Klo 03 herään lomatunnelmissa unohtuneeseen työasiaan. Aamukahvi lorottaa huomaamattani koneesta työpöydälle ja siitä ruokailuvälinelaatikoihin, koska unohdin pannun tiskipöydälle. Astun sukkasillani lunta syöneen koiran oksennukseen. YLE:n nettisivuilta luen, että Signmark on jäänyt parilla prosentilla kakkoseksi Suomen Euroviisufinaalissa.

Jos näyttelyn jälkeen voi laiskotella ja diivailla muutaman viikon PPD:llä (postprojectdepression), niin nyt voisin ottaa pari päivää PHD vapaata! Elämä on ihanaa!