Tämänvuotisen Shape Open näyttelyn videosarjan voitti ansaitusti Eric Fong teoksellaan Reflection 01. Koko sarja on mielenkiintoinen tutkielma kasvojen alueen epämuodostumista. Videoilla esiintyvien ihmisten kasvot heijastuvat veteen. Ratkaisulla Fong viittaa narsismiin. Hän kysyykin, minkä verran tervettä narsismia tarvitaan itsensä hyväksymiseen silloin, kun ihmisellä on kosmeettisia vammoja ja pohtii narsismin roolia yhteiskunnassa, jossa epärealistisista kauneusihanteista on tullut pakkomielteitä.

416721064_295-normal.jpg

Kantaaottavan vammaistaiteen kentällä on tehty pitkään (melkein jokaisessa maassa, jossa vammaisuudesta voi tehdä taidetta) kuvasarjoja, joissa vammaiset pääsevät esiintymään mannekiineinaunelma-ammateissa, supersankareina, eroottisinakauniina ja voimauttavalla tavalla. Olen itsekin tehnyt tällaisen projektin 2007.

Näistä usein yhteisötaiteena tuotetuista näyttelyistä, kirjoista, kalentereista ja verkkojulkaisuista puuttuvat kokonaan kasvojen epämuodostumia kantavat ihmiset. En muista nähneeni kuvissa ikinä edes kunnon finnejä, ärjyjä ihottumia, spastista irvistelyä tai kuolaa.

Vaikka joskus tuntuu, että vammaistaiteen nousukausi Suomessa on hiljalleen taittumassa, niin aiheiden osalta olemme raapineet vasta vähän pintaa. On hienoa, että yleisö uskaltaa jo tulla gallerioihin katsomaan nätisti kuvattuja vammaisia ihmisiä ja kuuntelemaan Pertti Kurikan nimipäiviä. Tästä on hyvä jatkaa syvempiin vesiin.

ad3-normal.jpg