Kokeilin Joensuun Parafesteilla sokkokahvilaa. Olin aiemmin tutustunut suhteeseeni pimeyteen vuonna 2011 Työväenmuseo Werstaan "Ihan epäNormaalia" -näyttelyssä, jonne oli toteutettu huoneita Sirkka ja Oskari Lehtivaaran, näkövammaisen pariskunnan kodista 50-luvulta.

Werstaan pimeässä asunnossa ahdistuin hajuista ja tuntemattomien koskettelusta ennenkuin sain oppaakseni Sylvi Sarapuun. Sylvi on todennäköisesti maailman ainoa sokea kulttuurintuottaja, joka vie koskettelukirjoja ja vammaispoliittista taidetta Suomesta Viroon ja maailmalle. Sylvin kuvailemana aloin nähdä miltein väreissä huoneet ympärilläni, löysin astiat pöydältä, pikkuesineet hyllyiltä ja radion, jonka äänen tungos ja hermostukseni oli häivyttänyt.

Parafesteilla sokkokahvilan oppaakseni sattui laulaja ja lauluntekijä Iiris Brocke. Iiriksellä on kaunis ja vivahteikas ääni, joka luo puheen ympärille kuunnelmien tapaan tunnelmia ja tiloja. Olisin voinut istua kahvilla vaikka kuinka kauan. Poistuessani tajusin, miten henkilökohtaisella tasolla keskustelumme kulki, kun ympäristön tarkkailuun ei kulunut energiaa. Tilanne muistutti yökyläilyä joskus teini-iässä, kun maattiin pimeässä peittojen alla ja kerrottiin salaisuuksia.

Sokkokahvilan jälkeen mietin, voisiko innovointipajoja, keskusteluterapioita tai  työnohjausta toteuttaa täysin pimeässä. Mieluiten niin, etteivät osapuolet koskaan näkisi toisiaan. Nopealla googlauksella en tällaisia palveluita löytänyt. Sysipimeässä oleskelua käytetään kaupallisesti lähinnä unihäiriöiden ja manian hoitoon, ei luovuuden tai itsetutkiskelun apuna.

Ajatus sokkoterapiasta palautti muistiin suunnitelman terapiataksista, jota koitin kymmenen vuotta sitten tarjota eräälle sympaattiselle taksinkuljettajalle, joka kertoi itselleen sattuneista "aja vaan jonnekin" -keikoistaan. Ideani oli, että pääkaupunkiseudulla voisi tilata anonyymisti auton, joka kiertelisi ympäriinsä kuuntelemassa takapenkillä istujaa mittari päällä. Alalle koulutettu kuljettaja keskustelisi tai olisi hiljaa tilanteen mukaan. Tällainen taksi saattaisi toimia matalan kynnyksen hoitona kamalan työpäivän, riidan tai minkä tahansa vaikean tapahtuman jälkeen.

Wkuva-6-normal.jpg

Kuva: Riitta Skytt