Joka talvi olen suunnitellut ompelevani pienet minkkipehmusteet kyynersauvojeni mansetteihin. Muovi kun hankaa talvitakit puhki vuosittain kylmän kauden aikana. Haaveissani ovat myös yhdestä kappaleesta veistetyt ruusupuiset sauvat, joissa näkyisi puun luonnollinen taipuisa muoto ja oksanhankojen kyhmyt.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Berndtsson, I. 1998. Tekniska hjälpmedel, synskadade och samhället) pohditaan apuvälineiden lähettämiä viestejä vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksen mukaan pyörätuoli tai valkoinen keppi eivät ole merkityksettömiä tai neutraaleja elementtejä. Ne vaikuttavat ennakkoasenteisiin ja tilanteen sujuvuuteen, vaikka apuvälineen käyttö olisi kuinka huomaamatonta tai teknisesti tarpeellista kohtaamisen mahdollistumiseksi.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Osa apuvälineistä on selvästi osoittelevia ja ne suuntaavat huomion käyttäjänsä vammaan. Apuväline myös leimaa ihmisen helposti tiettyyn vammaisryhmään kuuluvaksi ja lähettää stereotyyppisen ennakko-oletuksen sen tyypillisestä edustajasta. Apuvälineiden käyttäjät tietävät tämän hyvin.


Apuvälineiden määrä on lukematon, jos kaikki toimintaa helpottavat keksinnöt lasketaan mukaan. Yhteiskunnassa apuvälineen statuksen saavat kuitenkin vain sellaiset välttämättömät tuotteet, joiden kustannuksia korvataan julkisista varoista haitan kompensoimiseksi. Lähes jokaisesta kodista löytyviä kenkälusikoita, kännyköitä, pullonavaajia, tietokoneita tai suurennuslaseja ei mielletä apuvälineiksi.

Päivittäin apuvälineitä käyttävänä ihmisenä minua ärsyttää niiden suunnittelussa muotoilun jyräävä käytettävyyden painottaminen. Kaikki pukeutumiskuvaamme kuuluvat tuotteet kuten vaatteet, asusteet, korut, kuulolaitteet, silmälasit, pyörätuolit ja kyynersauvat lähettävät ympäristölle viestiä sosiaalisesta asemastamme ja viitekehyksestämme. Ruma, kömpelö, tökerönvärinen ja kolhiintunut apuväline luo käsityksen marginaaliin kuuluvasta, perustoimeentulolla elävästä, työelämän ulkopuolelle jääneestä, sairauden kourissa kamppailevasta ihmisestä, vaikka muut yksityiskohdat olisivat kutakuinkin kunnossa. Vaikutus on samantapainen kuin vanhoilla rapaisilla littaanastutuilla kengillä siistin puvun kanssa.

23518.jpg

J-J Wallinheimo, Lilleri Lalleri 2003.

 

Lilleri Lalleri laudalla makasi / Lilleri Lalleri laudalta putosi,

Ei sitä ole koko Suomen maassa / joka Lilleri Lallerin parantaa.
Humpty Dumpty sat on a wall / Humpty Dumpty had a great fall

All the king's horses and all the king's men

Could not put Humpty Dumpty together again.
(englantilainen kansanruno)


Osteogenesis imperfectan näkyvin oire on luuston murtuma-alttius. Vaikka murtumat paranevat, jokainen uusi särkyminen vammauttaa tukirakenteita pysyvästi. Mitä useammin menee rikki, sitä runsaammin jää arpia ja virheasentoja. Sellaista lääkettä, jolla maahan pudonnut Lilleri Lalleri paikataan uudenveroiseksi, ei ole vielä keksitty.

 

Kalevalan ensimmäisessä runossa sotkan pesästä vierähtää munia mereen. "Karskahti munat muruiksi / katkieli kappaleiksi." Niille ei kuitenkaan käy yhtä toivottomasti, kuin Lilleri Lallerille. Sirpaleista syntyvät maa, taivas, aurinko, kuu ja tähdet.