Löysin Wikipediasta kuvauksen vammaisista. Wikipedia on netissä ylläpidettävä vapaa tietosanakirja, jota kuka tahansa saa kirjoittaa ja täydentää. Valitettavasti kyseiseen pätkään ei ole merkitty sen toimittajaa. Teksti on mainio esimerkki kovin hatarasta vammaisuuden tuntemuksesta. 

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

"Vammainen on ihmisyksilö, jolla on vamma eli joku ruumiillisen tai henkisen kyvyn vajavaisuus tai puute. Vammoja ovat jo syntyessä olleet, sikiökehityksen aikana ilmenneet kehitysvammat ja syntymän jälkeen eliniän aikana saadut vammat. Syntymän jälkeen vammoja voi syntyä esimerkiksi loukkaantumalla, myrkyttymällä tai perinnöllisten tai tartuntasairauksien vuoksi. Yleisiä ja lieviä ongelmia, jotka on helppo korjata, tai joiden kanssa voi elää, kuten likinäköisyys, tinnitus tai kuulon lievä heikkeneminen, ei yleensä lasketa vammoiksi. Yleisimpiä elämän aikana saatuja vammoja on sokeus, joka usein johtuu jokisokeus-taudista, sekä ruumiinjäsenten vammat, jotka usein johtuvat sotatoimista. Aliravitsemus vahingoittaa aivoja, ja joidenkin mukaan aiheuttaa lievää aivovammaisuutta miljoonille, joka näkyy muun muassa kokonaisten kansojen keskimääräisen älykkyysosamäärän laskuna. Länsimaissa vammaisten puutteet pyritään osittain korvaamaan eduilla ja erityisjärjestelyillä. Kehitysmaissa vammaisten olot ovat yleensä muuta väestöä kehnommat.

 

28549.jpg

 

Kommenttini:

 

1. "Vammainen on ihmisyksilö, jolla on vamma…"

 

Haluaako kirjoittaja erityisesti korostaa, että vammaisetkin ovat ihmisiä? Ja koskeeko termi hänestä vain ihmisiä? Minä käytän ilmaisua sujuvasti myös eläimistä. Esim. koirani vammautui lokakuun alussa ja liikkuu lopun elämäänsä lievästi ontuen.

 

2. "Vammoja ovat jo syntyessä olleet, sikiökehityksen aikana ilmenneet kehitysvammat…"

 

Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan: "kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella". Miten kirjoittaja toteaa ymmärryksen puutteen tai oppimisvaikeudet syntymättömältä lapselta? Toki osa kehitysvammaisuutta aiheuttavista sairauksista, kuten Downin syndrooma, on joskus todettavissa sikiöseulonnoissa, mutta kehityksen viivästyminen voi tulla esiin vasta lapsen varttuessa.

 

Kehitysvammaisuus voi johtua sikiöajan tapahtumista, mutta sitä aiheuttavat myös perintötekijät, synnytyksessä tapahtuneet häiriöt, syntymän jälkeiset infektiot ja tapaturmissa syntyneet aivovauriot.

 

3. "Yleisiä ja lieviä ongelmia, jotka on helppo korjata, tai joiden kanssa voi elää, kuten likinäköisyys, tinnitus tai kuulon lievä heikkeneminen, ei yleensä lasketa vammoiksi."

 

Ja sepä se onkin monesti todellinen ongelma. Esim. huonokuuloisuuden vähättelyyn törmää tämän tästä. Lieväkin huonokuuloisuus aiheuttaa kuitenkin kommunikaatiovaikeuksia ja väärinkäsityksiä. Kuulonalenemaa ei myöskään voida välttämättä kompensoida kuulolaitteilla, koska esim. puheen erotuskyky voi olla huono.

 

Kuulokoje ei koskaan palauta kuuloa normaaliksi. Kuulokojeesta huolimatta ryhmätilanteista selviytyminen voi olla vaikeaa, ulkona tai hälyssä äänistä ei saa selvää ja puhetilaisuuksien seuraaminen vaatii erityistä pinnistelyä. Lieväkin huonokuuloisuus rajoittaa yllättävän paljon ihmisen toimintakykyä ja heijastuu toisinaan mm. opintomenestykseen ja työnsaantiin. Se myös lisää onnettomuusriskiä liikenteessä ja häiritsee sosiaalista elämää.

 

4. "Yleisimpiä elämän aikana saatuja vammoja on sokeus, joka usein johtuu jokisokeus-taudista…"

 

Kaihi on yleisin näköhäiriöiden ja sokeuden syy maailmassa. Sen kehityksessä on jonkinverran maakohtaisia ja rodullisia eroja. Jokisokeus eli onchocerciasis on itseasiassa vähentymässä sairauteen keksityn yksinkertaisen lääkkeen ja helikopterista levitettävän kärpäsen toukkia tuhoavan aineen ansiosta.

 

5. "Aliravitsemus vahingoittaa aivoja, ja joidenkin mukaan aiheuttaa lievää aivovammaisuutta miljoonille, joka näkyy muun muassa kokonaisten kansojen keskimääräisen älykkyysosamäärän laskuna."

 

Viittaakohan kirjoittaja presidenttiehdokas Matti Vanhasen isän, Tatu Vanhasen väitteisiin mm. afrikkalaisten heikommasta älykkyydestä?

 

Useita sukupolvia jatkuneen aliravitsemuksen on joissain tutkimuksissa todettu vaikuttavan oppimiskykyyn, mutta niitä myös kritisoidaan siksi, ettei länsimaissa laadittujen älykkyystestien tuloksia voi verrata lukutaidottomien ja erilaisesta kulttuurista tulevien ihmisten tuloksiin. Ja ettei älykkyysosamäärä ylipäätään mittaa kuin yhtä älykkyyden lajia. Siksi ilmaus "kokonaisten kansojen keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku" on varsin hutera heitto. Koko kansan älykkyysosamäärää kun ei voida mitenkään luotettavasti mitata kirjoittajan viittaamissa nälänhädästä kärsivissä maissa.

 

Sana "aivovamma" muuten tarkoittaa tapaturmaisesti, päähän kohdistuneen ulkoisen voiman seurauksena syntynyttä vammaa. Aliravitsemus ei siis voi johtaa aivovammaisuuteen.

 

6. "Vammaisten puutteet pyritään korjaamaan eduilla ja erityisjärjestelyillä..."

 

Hmm… onko pyörätuoli etu? Ja korjaako se liikuntavamman vai kompensoi sitä? Ainakin tähän saakka esim. vammaistukea ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua eduksi, pikemminkin nihkeästi myönnetyksi tueksi saatua avustusta suurempiin terveydenhoitomenoihin.

 

8. "Kehitysmaissa vammaisten olot ovat yleensä muuta väestöä kehnommat…"

 

Viimeinen lause on kuin piste iin päälle. Olisipa mukavaa, jos kirjoittaja nimeäisi yhdenkin kehitysmaan, jossa vammaisten olot eivät ole muuta väestöä kehnommat. Tai okei, kelpuutan vastaukseksi jopa länsimaan, kunhan otetaan huomioon sekä rakenteellinen, että asenteellinen saavutettavuus, työllisyys, asumismuodot, elämänkaariajattelun mukaiset kehitysvaiheet/tarpeet ja niiden toteutuminen…