Minulle käy usein niin, etten saa puheesta selvää. Olenkin joutunut opettelemaan rohkeutta pyytää ihmisiä toistamaan sanottavansa.

Useimmat puhekumppanit toistavat ystävällisesti mitä sanoivat, mutta silti joskus käy niin, ettei juttu valkene minulle vielä toisella eikä kolmannellakaan kerralla. Silloin saan usein (ainakin lähimmiltäni) kuulla, ettei se ollut mitään tärkeää. Joskus tekisi mieli noissa tilanteissa kysyä, että miksi ihmeessä te sitten koko ajan puhutte, jos ei jutuilla kerran ole mitään väliä??? ;-)

Prinssi kutsuu minua hellästi "munapääksi", kun kuulen jotain väärin. Ilmaisu sai alkunsa tilanteesta, jossa hänen isänsä oli ennen tapaamistamme tokaissut minun olevan valokuvan perusteella punapää. Kun kuulin siitä jälkeenpäin niin kysyin tietysti loukkaantuneena, että miksi isäsi kutsui minua munapääksi? :-)

Oheinen historiallinen piirros löytyi amerikkalaisen sosiaaliturvan historiaa käsittelevästä artikkelista.

230068.jpg