Miina.jpg
Ida Kettunen ja J-J Hakaniementorilla. Kuva: Miina Kajos

Pidin hetki sitten Hakaniemen torilla seuraavan puheen. Rakkaat koteihin vangitut rämpylätoverit, tässä myös teille:

Hyvä mielenosoitusväki

Ida ja minä edustamme vammaisia ihmisiä, joihin hallitus on kohdistanut silmittömiä leikkauksia. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet. KELA-kyydin hinta on noussut. Lääkekustannukset ovat nousseet. Nyt hallitus uhkaa leikata myös asumisen, liikkumisen ja ikääntyvien vammaisten palveluista.

Vammaisena naisena, kulttuurialan pätkätyöläisenä, kahden luustonhaurautta sairastavan lapsen äitinä ja ikääntyvien vanhempien tyttärenä haluan muistuttaa, että vammaisuus ei suojele ihmistä muilta täällä marssiviin ryhmiin kohdistuvilta leikkauksilta. Koulutusleikkaukset, työttömyysturvan heikennys ja päivähoitomaksujen korotukset osuvat myös moniin meistä.

Invalidiliitto on varoittanut ihmisoikeuskriisistä. Kynnys ry:n mukaan vammaisten ihmisten perusoikeudet ovat vaakalaudalla. Selkokielellä kyse on siitä, onko itsenäinen elämä, liikkuminen, riittävä ravinto, osallistuminen elämään kodin ulkopuolella ja terveyspalveluiden käyttö leikkausten jälkeen  mahdollista. 66:ssa kunnassa taksia käyttävä vammainen maksaa tänä vuonna poliklinikalla käymisestä yhteensä 91,7 €.

Olemme odottaneet yhdeksän vuotta, että Suomi ratifioisi YK:n vammaissopimuksen, joka turvaisi meille oikeuden osallisuuteen ja itsenäiseen elämään. Sipilän hallitusohjelmassa sopimuksen ratifiointia ei enää edes mainita. 61 milj. euron leikkaukset palveluistamme ovat täysin ristiriidassa sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Hallitus haluaisi asuttaa erityisryhmiin kuuluvat ihmiset kahden hengen huoneisiin sekä luopua asumisyksiköiden neliömitoituksista ja valvonnasta. Sulkekaa hetkeksi silmänne ja ajatelkaa makuuhuonettanne. Kuvitelkaa vuoteen viereen nostolaite, seisomateline, rollaattori ja manuaalipyörätuoli. Nähkää nurkassa latautuva sähköpyörätuoli. Ovella seisova avustaja ja suihkutuoli. Mahtuisivatko nämä sinun makuuhuoneeseesi?

Seuraavaksi ilmoitan, että jatkossa sinun on jaettava makuuhuoneesi naapurisi kanssa.

Tiesitkö, että vammaisiin naisiin kohdistuu 2-4 kertaa enemmän väkivaltaa kuin vammattomiin? Kun säästetään yksityisyydestä, ammattitaitovaatimuksista ja asumisyksiköiden valvonnasta, miten huolehditaan, ettei tilanne pahene entisestään?

Hallitus haluaa poistaa yli 75-vuotialta vaikeavammaisilta henkilökohtaisen avun ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelut. Syksyllä äidiltäni murtui lantio. Hän on alle 65 vuotias, syntymästään saakka vammainen. Hän oli lipsahtaa ennen aikojaan vanhuspalvelun asiakkaaksi. Minulle pahoiteltiin, ettei kotihoidolla ole resursseja harvinaisen sairauden vaatimaan erityisosaamiseen. En halua edes ajatella tilannetta, jos äitini olisi ollut 10 vuotta vanhempi tai ihminen, joka kommunikoi käyttäen vaikkapa vaihtoehtoisia kommunikoinnin apuvälineitä. Vaikeavammaisten ihmisten subjektiivisia oikeuksia ei saa sitoa ikään. Se on ikään perustuvaa syrjintää.

Vammaiset ja vammattomat ihmiset eivät ole luonnostaan eriarvoisessa asemassa. Vammaisuus ei tarkoita viallista yksilöä vaan tapaa kohdella ihmistä, jolla on kuvitteellisesta normista erottuvia ominaisuuksia. On arvovalinta, kuinka me suhtaudumme erilaisiin tarpeisiin. Kunnioitammeko toisen ihmisen oikeutta päättää ja määrätä omista asioistaan? Hyväksymmekö ja ymmärrämmekö muita tapoja olla olemassa ja elää - kuin omamme. Haitallisia asenteita voi purkaa. Täydet ja luovuttamattomat ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Rajuimpien leikkausten kohdistaminen ihmisiin, jotka eivät pysty pitämään puoliaan, on haavoittuvan aseman hyväksikäyttöä ja rakenteellista väkivaltaa. Hallituksen piilovihapuhe loukkaa yhtä paljon kuin suora. Uudistus, joustavoittaminen, normien purku ja tasapainottaminen. Kuinka viattomalta eriarvoisuuden lisäämisen voikaan saada kuulostamaan?

Vammaisiin ihmisiin kohdistuvat käytännöt ovat vammattomien luomia. Ne perustuvat kuvitelmiin, millaista olisi olla vammainen. Näkökulmalla on väliä siksi, että yhteiskunnan viestit vammaisuudesta vaikuttavat myös meidän käsityksiin itsestämme. Ruotsissa on kasvanut nuorten aikuisten sukupolvi, joka on voinut henkilökohtaisen avun turvin tehdä itsenäisemmin elämäänsä koskevia valintoja. Heistä yhä harvempi käy erityiskouluja tai asettuu laitosmaisiin asumisyksiköihin. Moni elää kansalaisina lähes samoin ehdoin kuin muutkin.

Yleisin vammaisten ihmisten kohtaama syrjinnän muoto on esteellinen ympäristö. Rakennusteollisuus on vuosia huijannut vallanpitäjiä uskomaan, että esteiden rakentamatta jättäminen tulisi kalliimmaksi kuin niiden rakentaminen. Esteettömyyssäädösten purkaminen jarruttaa kehitystä. Saavutettavuus vähentää palvelutarvetta. Suurin osa hoivaroboteista ja koteihin tuotavista palveluista liikkuu pyörillä. Segway on vanha keksintö, puettavat autot ovat ovella. Me kaikki tarvitsemme ympäristöä, jossa muotoilun ja huipputeknologian uusimpia keksintöjä voisi oikeasti käyttää. "Pohjoismaa, joka luopui valtaa symboloivista portaista!" - olisi huisa slogan!

Oikeusasiamiehen kanslian teemana 2015 oli vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen. Vuosi on ohi - hallitus käänsi meille selkänsä. Siksi me olemme täällä tänään!

munakansi.jpg