Rahapaja laskee tänään liikkeeseen oheisen kahden euron erikoisrahan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Rahan on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Mäkinen.

 

Rahaa lyödään 2 500 000 kappaletta. Miljoona lasketaan liikkeeseen normaalien rahanvaihtokanavien kautta ja puolitoista miljoonaa lähtee liikepankkien kautta tukkutoimituksina.

 

Lämpimät onnitteluni kaikille suomalaisille naisille, jotka saivat 100 vuotta sitten täydet poliittiset oikeudet. Haluan kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että me juhlivan kansan keskuudessa elävät rämpylät saimme äänestää ensimmäistä kertaa vasta 49 vuotta sitten.

Suomessa, kuten monissa muissakin äänioikeutta laajentaneissa maissa suoritettiin 1900-luvun alussa kansakunnan symbolista puhdistamista. Tämä tapahtui rajaamalla äänioikeutta ja sulkemalla tällä tavoin epämieluisiksi koetut ihmiset ulos täysivaltaisten kansalaisten joukosta.

Vuoteen 1957 saakka vakituisesti vaivaisapua/köyhäinhoitoa eli käytännössä nykyistä kansaneläkkeen perusosaa saaneet ihmiset olivat automaattisesti holhouksenalaisia ja siksi vailla äänioikeutta. Kehitysvammaiset joutuivat odottamaan poliittisia oikeuksiaan aina vuoteen 1972.

(Lähde: Helén, Ilpo & Jauho, Mikko (toim.) (2003), Kansalaisuus ja kansanterveys. Helsinki: Gaudeamus.)

 

Meidän köyhien, kurjien ja vaivaisten poliittisten oikeuksien kunniaksi julkistan täten kilpailevan juhlarahan, olkaa hyvä!

Pitkäksi venytetty vammaispenni

 

 

  • Vammaisten äänestäjien juhlaraha symboloi vammaisuuteen kuuluvaa piiiiiiitkää odottelua oli sitten kyse kauppaan tai vessaan pääsystä.
  • Nikkelinen ja mahdollisesti käsittelijöissä allergiaa aiheuttava kolikko heijastelee myös vuosia vammaispoliittista selontekoa odottaneiden ihmisten pitkiksi venyneitä naamoja.
  • Penni kuvaa herkästi ja osuvasti vammaisten ihmisoikeuksien jälkeenjääneisyyttä ja se on euroon siirtymisen vuoksi arvoton jo ilmestyessään.
  • Rahan on suunnitellut sekundana syntynyt tekstiilitaiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo.