Lisäykset keskusteluun 17.3., 18.3. ja 19.3. alkuperäisen postauksen lopussa.

Kluuvin gallerian puolustajat syyttävät gallerian siirtoajatuksesta säästötavoitteita, suuriin yksiköihin keskittämisen vimmaa  ja yleisömäärien kalastelua. Keskustelussa ohitetaan järjestelmällisesti olennaisin asia - tilan esteellisyyden merkitys nykymaailmassa.

Vammaispoliittisena tekstiilitaiteilijana olen tyrmistynyt vimmasta ja volyymista, jolla kollegani hyppivät ihmisoikeuksien päällä voihkimassa, miten tilansäästöprojektilla vaarannetaan luottamukselliset suhteet taiteilijakenttään. Kohun myötä olen menettänyt luottamukseni lähinnä taiteilijoihin ja toimittajiin, jotka yleensä inspiroituvat vähemmistökysymyksistä ja ihmisoikeusrikkomusten kaivamisesta näkyville. Pettynyt luoviin ja älykkäisiin ihmisiin, jotka lahjoittaisivat kyllä teoksiaan sananvapautta tai sukupuolineutraalia avioliittoa ajaviin kampanjoihin tai kidutuksen lopettamiseksi maailmasta, mutta eivät näe, mikä Kluuvissa on ongelmana.

Taiteen saavutettavuus on ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeudet ovat synnynnäisiä ja ne kuuluvat jokaiselle henkilökohtaisesta toimintakyvystä riippumatta. Vammaisuutta ei enää nykyään pidetä yksilön ongelmana vaan yhteiskunnan rakenteisiin liittyvänä epäkohtana ja tällaiset rakenteet tulee korjata. Kaikki tarvittava tieto ja tekniikka siihen on olemassa.

Kluuvin gallerian huikeita mahdollisuuksia nousta yleisömagneetiksi rajoittavat väestön ikääntyminen ja tietoisuuden lisääntyminen ihmisoikeuksista. On vaikea kuvitella, että joku taiteilijoista käsittelisi näitä aiheita näyttelyssä, jonne aiheesta kiinnostuneilla ei olisi asiaa. Jos ei työskentele vain ja ainoastaan itselleen vaan näyttää lopputuloksia yleisölle, ei voi enää kelpuuttaa yleisöksi vain osaa ihmisistä. Taiteen sanotaan rikkovan esteitä ja rajoja, joten se ei voi vastoin itseään toimia luoksepääsemättömissä linnoituksissa.

Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yhteisistä kaupunkitiloista täytyy tunnistaa ja poistaa esteet, jotka rajaavat osan ihmisistä niiden ulkopuolelle. Kun näin ei tehdä, kyse on arvovalinnoista. Hissit keksittiin 1800-luvulla, ne eivät voi aina olla ongelma. Käytännössä esteettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeuksina tarkoittavat mahdollisuutta nauttia muista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista kuten vaikkapa Kluuvin gallerian näyttelyiden katsomisesta tai ponnahduslaudaksi kutsutun näyttelyajan hakemisesta sieltä.

Kluuvin galleria on kaunis tila. Nautin Ruusuvuoren arkkitehtuurista myös lasteni mummolassa enkä perinnerakentajana vainoa vanhoja taloja, päinvastoin. Olen monen muun tavoin huolissani gallerian linjan säilymisestä, mutta en voi hyväksyä, että nuori ja kokeellinen taide, se kaikkein kiinnostavin ja ajankohtaisin, piilotetaan ihmisiltä sillä perusteella, miten he sattuvat liikkumaan.

Pidän vastuuttomana, että Helsingin Taidemuseo tukee taloudellisesti galleriaa, jonka toiminta on syrjivää. Kulttuuripoliittisten ohjelmien mukaan rahoituksella pitää ohjata kulttuurin parissa toimivia tahoja panostamaan saavutettavuuteen. Kluuvin gallerian puolustajien esimerkit Yhdysvalloissa talouspaineiden alla luoduista uusista museokonsepteista eivät taatusti riko maan tiukkoja syrjinnän kieltäviä lakeja. Kluuvin gallerian siirtämisessä muualle ei ole kyse elävän kaupunkikulttuurin vainoamisesta eikä pienten intiimien satelliittiyksiköiden alasajosta. Ne voidaan toteuttaa saavutettavasti. Jossakin tilassa.

Olen myös sitä mieltä, taiteilijan tulee kantaa henkilökohtainen vastuu siitä, ettei oma ammatinharjoittaminen syrji tai loukkaa ihmisoikeuksia. Eipä se olisi ensimmäinen kerta, kun parantaisimme yhdessä etulinjassa maailmaa. Esteellinen näyttelytila kuten portaat ja kiskonpalat Kluuvin galleriassa ovat verrattavissa lappuun, jota en itse ikinä kehtaisi laittaa näyttelyni ovelle:

lappu2-normal.jpg 

Näkövammaisia varten myös tekstinä: "Pääsy kielletty punatukkaisilta, seksuaalivähemmistöiltä ja ulkomaalaisilta".

Lisäys 17.3.2014
Kuten mainitsin, kaikki asiat ovat ratkaistavissa. Pitäisin upeana asiana kadulta nousevaa hissiä, joka palvelisi kaikkia, myös teoksiaan kuljettavia taiteilijoita. Meillähän on suomalainen KONE, joka toteuttaa muualla maailmassa mitä upeampia hissiratkaisuita. Ruusuvuoren henkeen, rakennuksesta ja alkuperäisen hissin väriliukumista vaikutteita saanut uusi hissi voisi olla gallerian lippulaiva, kenties galleria jo itsessään. Alusta intiimeille videoteoksille?

Koska rahaa muka on aina vähän, eikö tässä olisi kohde Kluuvin gallerian ystäville yhdistää voimansa, hakea rahoitusta ja avata kansalaiskeräys? Jos jokainen Kluuvissa debytoinut taiteilija lahjoittaa yhden teoksen keräyksen hyväksi, hissin hinta saadaan kasaan hetkessä. "Kluuvin taiteilijat ihmisoikeuksien puolesta" toisi positiivista näkyvyyttä hienolle tilalle.

Lisäys 18.3.2014
Kluuvin gallerian ystävät ry on julkaissut toimintaehdotuksen gallerian säilyttämisen puolesta. Valitettavasti tiedonvälityskin on saavuttamatonta, koska teksti on jaettu kuvana, joten se ei avaudu ruudunlukuohjelmilla. Toisin kuin ehdotuksessa väitetään, sisäpihalta galleriaan nouseva hissi on liian pieni pyörätuoleille. Hissille päästäkseen tulisi vielä ensin selvitä yllä näkyvästä porttikongista.

Keskustelutilaisuudessa kritisoitiin, ettei taiteilijoita voi syyttää tilan saavuttamattomuudesta. En syytäkään. Helsingin kaupunki on vastuussa esteellisten tilojen ylläpitämisestä. Mutta jokainen tiedostava taiteilija voi jatkossa päättää, ettei esittele töitään paikoissa, joihin katsojat valitaan ominaisuuksiensa perusteella.

Toimintaehdotuksen viimeinen lause kertoo, että maailmalla on merkittäviä gallerioita, jotka ovat paljon esteellisempiä kuin Kluuvi ja että ne kuitenkin ovat löytäneet yleisönsä.

Tuntuu kuin keskustelisin kristillisten kanssa sukupuolineutraalista avioliitosta...

Lisäys 19.3.2014
Taidemuseon johtokunnan puheenjohtaja Thomas Wallgren
hahmottelee blogissaan kompromissia Kluuvin gallerian siirrosta. Asiasta päätetään tänään. Pelkän siirron sijaan uskon, että suurin osa taiteilijoista haluaisi myös säilyttää Kluuvin ja parantaa sen näkyvyyttä ja saavutettavuutta. Tämän onnistuminen vaatii konkreettista työtä ja rakkautta galleriaa kohtaan, meiltä kaikilta.

Wallgrenin ehdottaman kompromissin haaste on välttää sitä, että kaupungin taloudelliseen tilanteeseen vedoten jumiudutaan vuosiksi tilanteeseen, jossa hyväksytään, että vammaiset voivat mennä Tennispalatsin uuteen galleriaan ja vammattomat minne haluavat. Tämä ei ole nykyisen kulttuuripolitiikan mukaista. Tavoitteena tulee olla inkluusio, ei integraatio. Taide kuuluu kaikille. Annostelun sijaan ihmisillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus valintoihin.

Jotta vältytään syrjinnän jatkumiselta, Taidemuseon vetäytymisen sijaan tarvittaisiin kaikkien toimijoiden sitoutumista muutokseen. Tässä vain yksi ehdotus työnjaosta:

Taidemuseo:
- käy aktiivista keskustelua Helsingin kaupungin tilakeskuksen kanssa siitä, että sen vuokraaman tilaan tulee asianmukainen hissi kohtuullisessa ajassa. Seuraa päätöksentekoa, jotta vuokrausta voidaan jatkaa.
- neuvoo ja tukee Wallgrenin ehdottamaa uutta toimijaa gallerian haasteissa ja antaa asiantuntemustaan uuden Kluuvin gallerian kehittämiseen.

Helsingin kaupunki:
- kantaa vastuun oman esteettömyyssuunnitelmansa noudattamisesta ja toteuttaa uuden esteettömän sisäänkäynnin. Esimerkiksi ehdotus, jossa pääsisäänkäynti siirtyisi hissillä Jugend-salin sisältä lähteväksi kuulostaa mainiolta.
- ottaa hissin suunnitteluun mukaan Kluuvin gallerian ystävien arkkitehtijäseniä, taiteilijoita, markkinoinnin ammattilaisia ja eturivin esteettömyysosaajia, jotta hissistä tulee kansainvälisestikin kiinnostava gallerian käyntikortti, jolla ratkaistaan osittain näkyvyysongelmaa

Kluuvin gallerian ystävät ry:
- etsii yhdessä Taidemuseon kanssa toimijan galleriaan
- osallistuu Taidemuseon kanssa vaatimukseen uudesta sisäänkäynnistä ja antaa asiantuntemustaan
- järjestää tarvittaessa keräyksen tai hakee rahoitusta kuluihin, joilla katetaan tavallisen hissin ja esim. galleriahissin välinen hintaero.
- toteuttaa aktiivisesti toimintaehdotuksessaan olevia ideoita uudesta ilmeestä, ympäristötaiteesta ja virkeästä sisäpihasta

Uusi galleriatoimija:
- osallistuu Taidemuseon ja gallerian ystävien kanssa vaatimukseen uudesta sisäänkäynnistä
- hyödyntää gallerian ystävien toimintaehdotusta ja tukee taiteilijoita sen toteuttamisessa
- tiedottaa verkkosivuillaan ja galleriaan hakeville nykyisestä saavutettavuustilanteesta ja uutisoi hissin etenemisestä
- Ja erityisen tärkeää! Edellyttää taiteilijoilta sitoutumista siihen, että hissin valmistumiseen saakka näyttelyiden sisältöön on mahdollista tutustua laajasti esim. verkossa yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Lopuksi, enemmän kuin tuhat sanaa, Katarzyna Widmanskan työ.

full natural model (not photoshop modified) Aldona Plewińska
mua & hair Magda Moniczewska
corset Katarzyna Konieczka
special thanks for Zedd and Maja Nieniewska

a7c9c8cecb2cccd8045aaa83a815f3b1-normal.