Kävinpä eilen ensimmäistä kertaa elämässäni day spassa nautiskelemassa. Kiitokset lahjakortin antajalle.

Maatessani tämä kompleksikroppani kanssa alasti lämmitetyllä hoitopöydällä hyväntuoksuisten pyyhkeiden alla kynttilöiden palaessa ja musiikin soidessa aloin miettiä, mikä teki kokemuksesta niin radikaalisti erilaisen esim. kuntoutuslaitoksissa saamiini hierontoihin verrattuna.

Kuntoutettaville tarjottavia hoitoja kokeillessani olen aina tuntenut olevani ikäänkuin potilas, jolle suoritetaan hoitotoimenpide. Olo on ollut jälkeenpäin ihan ok, muttei lainkaan samalla tavalla "kaunis" kuin pujahtaessani eilen rentona ja hymyilevänä autoon.

Pikaisesti listattuna ero syntyi varsin pienistä eroista, jotka voisi kohtuuhinnalla toteuttaa myös kuntoutuksessa:

1. Hoitopöytä oli lämmitetty, arvioiden ehkä n. 40-45C, ja siksi en missään vaiheessa tuntenut vilua alastomuudesta huolimatta. Lämpö rentoutti omalta osaltaan vartaloa kaiken muun hoidon lisäksi. Teknisesti lämmitys oli toteutettu vain pyyhkeiden alle laitetulla täysimittaisella lämpöpatjalla, joita saa mistä tahansa marketista varsin kohtuuhinnalla. Ei siis mikään mahdoton kustannus kuntoutuslaitoksiakaan ajatellen.

 2. Pyyhkeiden käyttö. Minua peiteltiin koko ajan luontevasti ja sujuvasti pyyhkeillä ja pehmoisella fleece-peitolla niin, että vain kulloinkin hierottavana oleva ruumiinosa oli esillä. Kun alastomuus ja alasti esiintyminen edes uimahalleissa ei kuulu lempielämyksiini, niin diskreettiys teki suuren vaikutuksen. Kuntoutuslaitoksissa ei ole koskaan tarjottu edes pyyhettä riisuutumispenkiltä hierontaan siirtymisen ajaksi. Saati, että pyyhkeillä olisi samalla tavalla huolehdittu turvallisuudentunteen ja lämpimän olo säilymisestä.

Koen, että pyykeiden käytöllä minulle viestitettiin tämän kiemuraisenkin kehon arvokkuudesta. Minulle annettiin suojaa ja vartaloani kunnioitettiin. Hoitotapahtumassa asikasta eli päähenkilöä ei saatettu tilanteeseen, jossa hän tuntisi olevansa jotenkin alakynnessä hoitajaan nähden esim. juuri alastomuuden vuoksi.

Toki pyyhkeet on pestävä käytön jälkeen ja siitä syntyy kustannuksia, mutta toisaalta esim. kuntoutuspaikoista menee muutenkin jatkuvasti paljon materiaalia laitospesuun.

3. Musiikki. Hyvin valitun rentoutusmusiikin soittaminen ei liene kohtuuton kustannus nykyään enää missään olosuhteissa. Toki vaikeiden kuulovammojen osalta saatetaan joskus joutua poistamaan kaikki taustaäänet. Mutta esim. day span käyttämä äänimaailma oli aivan muuta kuin yleensä taustamusiikiksi mielletty panhuilurenkutus. Miksi kuntoutuslaitoksissa on kuunneltava urheiluvälineiden kolinaa ja pahimmillaan sermin takaa muiden kuntoutujien yksityiskeskusteluja fysioterapeuttien kanssa? Antaisitte edes kuulokkeet :-)

4. Kynttilät. Valitettavasti kuntoutuslaitokset lienevät paloturvallisuuden osalta ns. ykköshälytysvyöhykettä, minkä vuoksi kynttilät eivät oletettavasti tule hoitohuoneissa kysymykseen. Toisaalta on myös olemassa esim. sähköllä toimivia lyhtyjä, joihin voi lisätä pisaran tuoksuöljyä. Day spassa tuoksut eivät olleet lainkaan pyörryttäviä ja oletan, että taitavasti valittu eteerinen öljy ei aiheuta ongelmia tuoksuallergikoille.

Mutta halutaanko kuntoutuksena annettavista hoidoista oikeasti tehdä ylellinen elämys yhteiskunnan vähäosaisille tai meille vammaisille. Siitähän muutostöiden toteuttamisessa oikeastaan on kyse. Saako yhteiskunnan kustantama hoito muistuttaa hyvätuloisten ihmisten itselleen ostamaa hemmottelua?

Ja mitä lähiöissä ja sossun luukulla tapahtuisikaan, jos kuntoutuksesta palaisi kotiin rentoja, hyväntuoksuisia, itseään arvostavia, kaunista kohtelua ja kosketusta edellyttäviä ihmisiä?
----------
Lisäys 2.4.2008

Kävin eilen Tiina-Liisa Hokkanen-Ojan kanssa pitkän ja antoisan puhelinkeskustelun tämän postauksen aiheesta. Tiina-Liisa tekee gradua vaikeavammaisten kuntoutuksesta ja hän kaipaa kovasti teidän jo kommenttilootaan kirjaamianne kokemuksia, kommentteja, innovaatioita, toiveita, parannusehdotuksia, kauhukertomuksia ja kuntoutuslaitosten asenteisiin liittyviä havaintoja.

Kokemuksia voi kirjoittaa hänen blogiinsa  tai lähettää Tiina-Liisalle suoraan s-postilla: tiihokk(tiedättekyllämikämerkki)cc.juy.fi

Itse suosittelen s-postin käyttöä silloin, kun haluatte kertoa, mikä laitos oli kyseessä tai jonkun henkilön toiminnasta.
Tämän postauksen kommenttilootaan jätetyt viestit pyrin myös itse forwardoimaan Tiina-Liisalle.

Kiitos avustanne! Nähkää tässä mahdollisuus vaikuttaa ja toimia asiantuntijoina meitä koskevassa asiassa.