Koska hoivapalvelut on taas nostettu vaalikysymyksiksi, niin tässä lakialoite, jota kuka tahansa kansanedustajaehdokas saa vapaasti ruveta ajamaan. Nimittäin rikosrekisterin tarkistaminen vammaisten parissa työskenteleviltä.

Kun nykyistä lakia seksirikostaustan tarkistamisesta säädettiin, ehdotin Päivi Räsäselle, että se laajennettaisiin koskemaan lasten lisäksi vammaisten kanssa työskenteleviä. Hän piti asiaa tärkeänä, mutta ehdotus jäi silloin keskustelun tasolle. Otin invataksinkuljettajien taustan tarkistamisen myöhemmin esiin myös HMPK:n asiakaspaneelissa, mutta tuloksetta.

Minusta ainakin asumispalveluyksiköiden työntekijöiltä, invataksien kuljettajilta, päivätoimintakeskusten ohjaajilta, kuntoutuslaitosten väeltä ja henkilökohtaisilta avustajilta pitäisi voida työhönoton yhteydessä tarkistaa taustat seksirikosten osalta. Olen tavannut kolme vaikeasti puhevammaista naista, jotka ovat kokeneet kuntoutusreissuilla seksuaalista väkivaltaa hoitohenkilökunnan taholta ja useita naisia, joita on vähintäänkin ahdisteltu ja kosketeltu hoitotilanteissa niin kotona, kuin taksiin siirtyessä.

Työvoimapulan vuoksi hoiva-alalle on helppo päästä töihin. Viime viikolla Iltalehti uutisoi useaan otteeseen erityiskoulu Ebeneserin koulukyytiongelmista. Kuljettaja oli ollut päissään, vanhemmat eivät saaneet kuskiin yhteyttä ja kehitysvammaiset seilasivat pitkin kaupunkia. Tarinasta puuttuu vain unelmapestin löytänyt pedofiili.

Tutkimusten mukaan suomalaisista naisista noin 40 prosenttia kohtaa jossakin elämänsä vaiheessa väkivaltaa tai sillä uhkailua. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan vammaiset naiset kohtaavat väkivaltaa 2-10 kertaa muita todennäköisemmin. Uskon, että taustojen tarkistaminen olisi hyvä tapa ennaltaehkäistä räikeimpiä tapauksia ja suojella erityisesti vaikeimmin liikunta-, puhe- ja kehitysvammaisia.