Mursin ylimmän kylkiluuni ja mahdollisesti vähän muutakin. Olen kirjaimellisesti kuin seipään niellyt. Onneksi on paljon editoitavaa materiaalia, läppäri pelaa. OI syventää taas kokemuksia.

Ehdin lukea sairaalassa monta hyvää artikkelia osallisuudesta, mm. Mari Kivistöltä. Ja tarkkailla ihmisten rooleja, hierarkiaa ja puhetapoja sairaalaympäristössä. Poimin meneillään olevan lyhärin rakennekässäriin seuraavat muistiinpanot oheisesta jutusta:

- Osallistuminen ei takaa osallisuuden kokemusta.
- Järjestelmäkeskeisessä avussa vammainen asiakas ei pysty riittävällä tavalla vaikuttamaan avun antamisen ajankohtaan, avun toteuttamistapaan, avun tarkkaan sisältöön, eikä siihen kuka apua antaa. (Järjestelmäkeskeinen apu, ihana ilmaus!)
- Sosiaalityön dokumentointia on internetin keskustelupalstoilla kritisoitu jopa siten, että se ei perustu tietoon vaan työntekijöiden omien käsitysten vahvistamiseen. (Pätee pahimmillaan jopa vammaisalan lehtiin)
- Teknologian ja tiedon tuottamisen näkökulmasta olisi mahdollista kokeilla osallistavaa dokumentointia, jossa asiakas ja työntekijä työskentelevät ja kirjoittavat yhdessä. Tällöin dokumentoiduksi voisi tulla yhteinen, jaettu ymmärrys asiasta.
(Resitatiivi osallisuudelle koostuu hyvin tämänkaltaisesta työskentelystä.)
- Sosiaalityönkin asiakkaat olettavat saavansa palvelua ajallisesti ja menetelmällisesti joustavasti ja tarpeitaan vastaavasti. (Yllätys yllätys!)

Kivistön väitöskirjaan voi tutustua täällä.

light-as-a-feather.jpg