Presidentti Tarja Halonen puhui tiistai-illan Punaisessa langassa arvovaikuttamisesta ja yhteisvastuusta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Hän otti esiin työelämän turvattomuuden, yritysten vastuun eriarvoistumisesta, sekä yksilön velvollisuuksien ja kasvaneen vaatimustason välisen ristiriidan.

 <?xml:namespace prefix = o ns = \"urn:schemas-microsoft-com:office:office\" />

Halonen sanoi pariinkin otteeseen, että taloudelliset arvot ovat muuttuneet monille liian tärkeiksi, yhtään rahan valtaa vähättelemättä. Hän muistutti, että raha on kuitenkin vain väline, jonka tarkoitus on aikaansaada hyvinvointia. Isot tuloerot eivät luo yhteishenkeä, hän totesi. Rahaa kun ei ole rajattomasti ja yhden rikkaus on aina toiselta pois, vaikka jotkut koittavat muuta väittää. Halonen korosti, ettei ole ajamassa samapalkkaisuutta eikä edes usko siihen, mutta toivoi, että yritykset tuntisivat vastuunsa ja osallistuisivat kansallisen yhteishengen luomiseen optioiden jakamisen sijaan.

 

Halonen piti hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä tärkeänä suojana, mutta ei pelännyt tunnustaa, että esim. lasten ja nuorten pahoinvointi on selvästi lisääntynyt ja ettei resursseja ole tällä hetkellä riittävästi kaikkien apua tarvitsevien auttamiseksi. Maarit Tastulan kysymyksiin hyvinvointiyhteiskunnan rappeutumisesta hän totesi, ettei \"rahan-yhteiskuntaan\" siirtyminen ainakaan parantaisi nyt pahoinvoivien ihmisten tilannetta.

 

Haastattelun aikana Halonen otti myös esiin tutkimuksen siitä, että jos hyvinvointipalvelujen ylläpito jätetään markkinavoimien varaan, hyvinvointi ei siirry automaattisesti kaikille. Syntyy vinouma, jossa kaikkein huonoimmassa asemassa olevat saavat selvästi muita vähemmän.

 

Iloiseksi yllätykseksi presidentti Halonen sanoi myös vastustavansa kilpailua sosiaali- ja terveyspuolella ja painotti laatukriteereitä. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan, että koska sosiaalivirastossa ymmärretään yhteensovittaa säästöpaineet inhimillisten arvojen kanssa. Palveluseteleistä ja kotiavun verovähennysoikeudesta kun ei ole mitään hyötyä kaikkein pienituloisimmille.