Viime päivien keskusteluissa on taas pohdittu, millaisin sanoin vammaisuudesta voi puhua loukkaamatta ketään. Sanojen listaaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Tässä vain muutamia, minun subjektiivisesta vinkkelistäni ryhmiteltyjä sanoja.

Neutraaleja: vammainen, liikuntavammainen, näkövammainen, näkkäri, sokea (saako sanoa? -saa!), kuulovammainen, huonokuuloinen, kuuro, kehitysvammainen (keskustelijoiden enemmistön mielestä myös kehari), pyörätuolinkäyttäjä, a person with disability...

Minusta sievisteleviä (=jotenkin tosiasioista etäännyttäviä): liikuntarajoitteinen, toimintarajoitteinen, invaliidi (kauhean vanhanaikainen), visually impaired, työrajoitteinen, sokerirajoitteinen...

Hassuja, (lempeitä sanoja, joita haluaisin kuulla lisää): rämpylä, vamppi, kripsu, ankka, munapää (Prinssin hellittelysana)... autsi (autistinen)...

Loukkaavia: vammanen, kehari, rujo, raihnainen, CP (kun kyse ei ole CP-vammaisesta)...

Boikottiin: rullatuolipotilas, kuuromykkä, imbesilli...

Vaikea sijoittaa (ristiriitaisia): klenkka (ihmisestä riippuen voi olla helläkin sävy), rampa (minusta ei välttämättä kovin paha)... keskustelussa esiin noussut erityislapsi.

SEIS-projektin sivuilla selitettiin englanninkieliset termit näin: "Vamma (impairment), vaurio tai sairaus viittaa elimistön häiriöön fyysisenä rakenteena tai toimintona. Toimintarajoite (disability) viittaa vaurion aiheuttamiin rajoituksiin yksilön toiminnan tasolla. Toimintavajavuus, sairaus tai vaurio voi olla pysyvä tai ohimeneviä. Sosiaalinen haitta (handicapp) voi seurata vammasta tai toimintarajoitteesta ja se estää ihmistä toteuttamasta normitilanteiden mukaan asetettuja rooleja ja vaatii erityisjärjestelyjä."

Ja ettei totuus unohtuisi: "Minä en asioi ABC:llä"

775618.jpg