Viittomakielistä mediaa tuottava Prosign Oy ja Animaation kärkihanke ANIMAKE ovat luoneet viittomakielisen animaatiohahmon, joka lanseerattiin viime keskiviikkona Mediakeskus LUME:ssa. Hahmon avulla on tuotettu tiedote, jossa kerrotaan Tiehallinnon tarjoamista palveluista.

Projekti on suomalaisittain ainutlaatuinen.Vaativassa kehitystyössä on erityisesti panostettu hahmon kasvojen ja liikkeiden luonnollisuuteen, koska viittomakielessä käytetään viestimiseen koko kehoa ja ilmeitä. Korkeakoulu kaikille -projektin johtaja Antti Raiken esitys havainnollisti hyvin, miten suuri ero uuden hahmon viittomisessa on verrattuna aikaisempiin yrityksiin, joissa habbomaisilla avatareilla näkyy vain kömpelösti nykivä käsi tai kaksi.

Iltapäiväseminaarissa kerrottiin myös yhä keskeneräisistä tutkimuksista, joissa selvitetään, voisiko tietokone oppia tunnistamaan viittomia esimerkiksi videolta, analysoida ne ja "kääntää" materiaalin esimerkiksi suomeksi. Vastaavasti animaatiohahmon viittomista voisi syntyä vähitellen tiedosto, jonka avulla viittomakieltä ja sen rakennetta tunteva ihminen voisi tuottaa vaikka nettiin viittomakielistä informaatiota. Toistaiseksi tämä ei ole mahdollista. Kaavaa, jolla tietokone osaisi muuttaa suoraan suomenkielisen tekstitiedoston (tai puheen) viittomien jonoksi ei ole löydetty. Silti moni varmaan haaveilee tulevaisuudesta, jossa ihmiset voisivat tulkin puuttuessa keskustella keskenään kameralla ja äänentunnistuksella varustetun läppärin tai jopa kommunikaattorin välityksellä.

Toivottavasti kehitystyö ei jumita vain ruudulla viittovan hahmon kehittämiseen. Tekstiileihin suunnitelluista  ja japanilaisista tunteita ilmaisevista robokissoista kiinnostuneena ajattelin heti animaatiohahmon nähtyäni, että tulkkausohjelman käyttöliittymä voisi olla paljon litteää ruutua hauskempi. Jos edellä kuvattu käännöskaava joskus löytyy, niin voisi olla täysin mahdollista luoda Pelle Pelottoman Pikku-Apulaisen kaltainen robottinukke, joka nostettaisiin kuurojen ja kuulevien kohtaamisissa pöydälle. Oikeiden kieliasetusten jälkeen nuken "lamppupäähän" sijoitettu web-kamera kuvaisi viittojan puheen ja näyttäisi sen tekstinä nuken selkäpaneelissa. Vastaavasti selkäpuolelle sijoitettu mikki nappaisi puhujan äänen ja viittoisi sen sitten eteenpäin viittomakieliselle.

Nuken käyttö olisi luultavasti useimmille meistä tietokoneohjelmaa helpompaa. Kun nyt animaatiohahmoa varten on jo täytynyt tutkia kulmakarvojen, hartioiden, sorminivelten ja luiden liikkeitä eri viittomissa, niin tiedon muuttaminen kolmiulotteiseksi liikkeeksi on tuskin enää nykyrobotiikalla erityisen hankalaa.

475811.jpg