Olen lukenut jo monta juttua Espoon asuntomessutaloista useasta eri lehdestä. Yksi messujen teemoista on esteetön asuminen ja sitä on toteutettu esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton pientalossa, jossa on asunto myös itsenäistyvälle liikuntavammaiselle nuorelle.

Valitettavasti asunnon sisustus on mainio esimerkki siitä, miksi Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry halusi järjestää Unelmien Apuväline -kilpailun. Asuntomessuluetteloiden perusteella liikuntavammaisen nuoren asunto näyttää vain ja ainoastaan VAMMAISEN asunnolta. Ei lainkaan messuasunnolta, jossa voisi kuvitella esiteltävän huippumodernia kalustesuunnittelua. Asunnosta löytyvät sänky, yöpöytä ja suihkunurkkaus ovat kuin mistä tahansa laitoksesta. Eikä vaikutelmaa vähennä lainkaan se, että seinät on maalattu... ah niin pirteän värisiksi.

En lakkaa hämmästelemästä sitä, miksi esimerkiksi vammaiselle suunniteltu sänky on mäntyinen hirvitys (päädyt eivät näy uusituissa kuvissa) terveille myytäviin moottorisänkyihin verrattuna. Miksi suihkutuoli on karmea harmaa satula eikä vaikkapa makea keraaminen nojatuoli? Tai tukikaide raskas metallihökötys veistoksen sijaan? Ja lattia halvinta vaaleanharmaata muovimattoa (jota ei pelasta mikään sähkärin kulutukselta ja mustilta viiruilta) vaikkapa paksun hiottavan puun sijaan? (Jossa kuluminen olisi pelkästään pikanttia kuten vanhoissa taloissa.)

Selitykseksi ei kertakaikkiaan kelpaa käytännöllisyys. Ihan oikeasti, eiväthän muutkaan messuasunnot ole käytännöllisyyden kukkasia! Odotan päivää, jolloin joku vammainen IT-miljonääri rakennuttaa asuntomessuille Villa Flexiblen kaltaisen high-tech talon. Liikuntavammaiselle jos kelle olisi iloa liikkuvista seinistä ja pölynimuriroboteista.

Miksei muuten esimerkiksi jompikumpi näistä Kartellin tuoleista kävisi suihkutuoliksi? Näppärä pulttaa tuolit lattiaan jos pelkää niiden kaatumista.

123505.jpg