Sankarimatkailijat viimeisellä rannalla.



Traktori ja pikku-aasi. Huomatkaa erinomaiset ohitusolosuhteet rinteitä kiertävällä tiellä.



Jokivedellä täytetty uima-allas, johon lopulta pulahdimme. Vaikka kieltämättä mietimme jonkin aikaa roskia ja mätiä omenoita ongittuamme, että miten mukavia ameeboita mudalta tuoksuvan veden samea hyytelömäinen pintakalvo mahtaakaan pitää sisällään. Teoriassa vesi kiersi joesta altaaseen ja takaisin, mutta sen lämpötilasta päätellen hyvin - hyvin hitaasti.



Sohva. Täydellinen löhöilypaikka, jollaisia löytyi kaikkialta - kodeista puistoihin.



Helteestä, autonrytkeestä, eväistä ja henkeäsalpaavista maisemista uupunut AK. Meille tuotiin heti tuoreita omenoita ja teekupit, vaikka paikalliset itse paastosivatkin. Suklaa oli päässyt repussa jo hieman sulamaan, mutta maistui mainiolta lepuzkan ja meetvurstin kanssa.

Kirstille kiitokset erittäin käytännöllisiksi osoittautuneista vesipulloista.