Lueskelin iltapäivällä Marjo-Riitta Reinikaisen tuoretta väitöskirjaa Vammaisuuden sukupuolittuneista ja sortavista diskursseista. Olen suuri fani, vaikken aivan kaikkea vielä ensilukemalta ymmärtänytkään.

Väikkärin tunnelmissa aloin miettiä, miten tasa-arvo käytännössä toteutuu naisten ja miesten saamissa palveluissa. Onko todellista tasa-arvoa antaa esimerkiksi samankuntoisille, työssäkäyville ja yksinasuville vammaisille miehille ja naisille yhtä monta avustajatuntia per viikko?

Jos nainen haluaa, että hänet meikataan ja kammataan töihin, aikaa kuluu joka aamu 30-60 minuuttia enemmän kuin miehellä (olettaen, että verrokkina on mies, joka ei käytä meikkiä). Miehelle jää näin ollen viikottain jopa pari tuntia enemmän aikaa tehdä avustajan kanssa jotain muuta, käydä vaikka ulkona, kylässä tai harrastaa. Voidaanko naisen meikkaus ja kampaaminen kuitata tuhahduksella, että moinen koreilu on naisen oma valinta (sosiaalipuolen rakastamalla ilmaisulla: ei välttämätöntä), kun tiedetään, että nykyinen työkulttuuri kuitenkin edellyttää naisilta monissa tehtävissä miestä huolitellumpaa ulkoasua? Onko naisen tyydyttävä maskuliiniseen "suihku ja puhdas paita" -lookiin, vaikka se tarkoittaisi merkitseviä katseita ja ylenemismahdollisuuksien menettämistä pitkä tukka märkänä töihin kiiruhtavalle naiselle? Vai onko naisen jopa leikattava se pitkä, turha, hankala, kammattava ja aikaavievä tukkansa pois avustajatuntien tasapuolisen myöntämisen nimissä?

Entäpä jos edellä kuvatuilla vammaisilla onkin vammattomat puolisot? Toteutuuko tosiasiallinen tasa-arvo, jos molemmat saavat edelleen yhtä paljon avustajatunteja?

Pelkään, että vammaisen naisen avustajatunteja kuluu paljon vammaista miestä enemmän kotitöihin. Miehen on helpompi käyttää tuntejaan omiin menoihinsa, kun vammaton vaimo huolehtii "luonnostaan" (anteeksi tämä kamala stereotypia) tavallisimmista kotitöistä. Mutta ymmärtävätkö sosiaalityöntekijät, että voidakseen viettää myös vapaa-aikaa, vammainen nainen voisikin tarvita enemmän tunteja kuin mies, jotteivät kotityöt ja tälläytyminen aamuisin ainoiksi harrastuksiksi?

874608.jpg