|
|
|||
|
04.04.2006 - 00:27
Yritin hetki sitten tilata itselleni opiskelumatkoja huomiseksi. Kun ihmettelin aikaista lähtöaikaa parinkymmenen minuutin matkalle niin kävi ilmi, että järjestelmä varaa yhdistelyaikaa myös opiskelumatkoihin. Yritin selittää HMPK:n tädille, että olemme kaikki saaneet 24.1.2006 kuljetuspalvelukokeilun projektipäällikön Jarmo Räihän allekirjoittaman kirjeen, jossa lukee selvällä suomen kielellä: "Pahoittelemme ongelmia, joita palvelun alkuvaiheessa on ollut. Työ- ja opiskelumatkojen myöhästymisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi on korjaavana toimenpiteenä päätetty, että työ- ja opiskelumatkoja ei toistaiseksi yhdistellä." Nyt on siis 3. huhtikuuta, eikä HMPK:ssa oltu kuultukaan moisesta lupauksesta. Järjestelmä kuulema yhdistelee työ- ja opiskelumatkat ellei asiakas ole erikseen saanut profiiliinsa päätöstä kaikkien matkojen yhdistelemättömyydestä. Yhdessäkään asiakkaille jaetussa ohjeessa ei kuitenkaan kerrota, että opiskelu- ja työmatkojen yhdistelemättömyyttä pitäisi siis erikseen anoa sosiaalityöntekijältä, vaan annetaan ymmärtää, että tämä pieni helpotus koskee sentään automaattisesti kaikkia aktiivielämässä mukana olevia!!! Miten tiedotus voi olla näin ristiriitaista? Miksi meille väitetään koko ajan palvelun ehtojen olevan paremmat kuin mitä ne TDC Songin järjestelmän mukaan ovat? Ja miten ihmeessä yksikään parannuslupaus ei todellisuudessa kirjaudu uuteen järjestelmään? En enää jaksa ymmärtää.
Alkaa tehdä mieli takaisin maahan, jossa kevät tulee aikaisin, liukasta on vain muutaman kuukauden, ovet aukeavat sähköllä, miehet avaavat spontaanisti ovia ja busseihin näyttää olevan maksimissaan 10 cm porras. Vaikka siellä sitten joutuisikin joskus potkimaan tieltään muutamia puutarhatonttuja.
|
Kirjoittaja
Ajatuksia ruumiillisuudesta ja vammaisuudesta, sekä havaintoja vammaisen kehon esittämistavoista, taiteesta ja vammaiskulttuurista. Jos kuvittelit, että vihaisia ja vaarallisia vammaisia on vain kauhuelokuvissa, sinun kannattaa seurata tätä blogia! Arkisto
2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Ajankohtaista
Jenni-Juulia Designmuseossa Taiteilijat O:n kuukauden taiteilija -vitriinissä joulu-tammikuun 2009-2010. Aiheesta lisää. Jenni-Juulia mukana Loomakari -näyttelyssä Tallinnan Kunstihooneella 12.3. - 12.4.2009. Kartoita yrityksesi saavutettavuus - tasoitamme tietä uusille asiakkaille. Miisa-siskon Tukilinja -lehden sivuilla aloittama blogi jatkuu Suomen osteogenesis imperfecta -yhdistyksen sivuilla. Mars lukemaan ja kommentoimaan. Tälläkertaa mukana myös kuvia blondin ja pikkuriiviön arjesta. Lisätietoa seuraavista näyttelyistäni. Inhimillinen tekijä: Ylpeys ja ennakkoluulot (ensilähetys 6.11.2007) tulee kesällä uusintana keskiviikkona 9.7.2008 klo 22:05. Vammaisten naisten tavoiteohjelma OlenNainen julkaistiin naistenpäivänä 8.3.2006.
Luettavaa
Valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali www.minna.fi
TARU - Rajatonta taidetta. ESR:n kolmivuotinen projekti, joka nostaa esiin vähemmistötaiteilijoita, tarjoaa koulutusta ja edistää työllistymistä.
Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry. Kansainvälinen vammaisten luovuutta edistävä verkosto.
Reinikainen, Marjo-Riitta 2005. (art.) Vammaisuus, sukupuoli ja naiseus tutkimuksessa: Haasteita ja mahdollisuuksia. Koskinen, Katri 2000. Pienistä peileistä näkyy kaunista (art.), kirjassa Mikä nainen! Kuusi tarinaa vammasta ja naiseudesta. STM, VANE, Edita Oy
Design for All Tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä edistävä kansainvälinen verkosto.
Kulttuuria Kaikille -sivusto. Neuvontapalvelua saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.
Ulla Leinola ja Nana Leppänen, Kuinka ihmiskäsitys vaikuttaa tapaan suhtautua vammaisuuteen?, Oulun yliopisto 2001.
Laura Hiisivuori, Ylioppilaslehden kolumni 17.11.2000.
Riitta Kuparisen väitös, Ei meidän naapuriin, Helsingin Yliopisto 2005. Tilaa
Blogeja
Ehdoton suosikkini: Vammainen sinkkuäiti seikkailee Käytettävyysmeemit
Leena Saari, kyynärsauva |
||
Tiedottaminen on selvästi vaikeaa... Tässäkin on toki monta toimijaa, eikä tieto varmaankaan kulje palvelun tuottajienkaan välillä kovin hyvin.
Ymmärrän kyllä tuon tunteen siitä ettei ole tervetullut.
Metroradan varrella näkee muutamia todella vauhdikkaasti sähköpyörätuolilla kulkevia ihmisiä. Olen ihaillut heidän sujuvaa menoaan ja haaveillut kaupungista, jossa yleisemminkin voisi liikkua itsenäisesti.
Tässä yhtenä päivänä jäin miettimään että mitäpäs sitten tapahtuu jos hissi esim. Siilitiellä menee rikki. Mitä ihmettä siinä voidaan tehdä? Soitetaanko vartiopalvelun pojat kantamaan alas vai onko sitä vaan kierrettävä esim. toisen metroaseman kautta katutasolle?
PS. sosiaalilautakunta käsitteli kuljetuspalveluiden laajentamista 21.2 Esityslista on aika karua luettavaa.
projektijohtajan mukaan vammaisten
kuljetuspalvelussa ei ole kyse taksista
vaan kutsuohjatusta joukkoliikenteestä.
Ulmin erittäin hyvin toimiva bussiliikenne
(ajelin niillä työmatkoja sillä välin kun
J-J shoppaili...) kirvoitti seuraavan vertailun
MPK:n ja HKL:n tavallisen vammattomille
suunnatun bussiliikenteen välille:
Vuoroväli.
MPK: yli 40 min. Pikamatkan
saaminen 40 minuutin kuluttua tilauksesta vastaa
sitä, että onnistuisi aina menemään tavallisella
bussilla 40 min vuorovälillä pysäkille juuri,
kun edellinen bussi menee nenän edestä.
HKL: Vuoroväli Helsingissä on tavallisesti 10
minuuttia.
"Pysäkkiaikataulun" täsmällisyys
MPK:
* Tilatessa +/- 20 minuuttia (sääntöjen mukaan)
* Noudettaessa: -15min - + X tuntia.
Valitettavan usein kyyti tulee ilmoitettua
aikaisemmin, eikä odota asiakasta, joka on
varautunut nousemaan autoon MPK:n
ilmoittamana aikana.
* Perille saapuessa -30 min - + X tuntia
Todella usein kyyti on perillä paljon sovittua
aikaisemmin, mikä aiheuttaa a) liian
aikaisen lähtöajan ja b) pitkän odottelun perillä.
Tai sitten se myöhästyy aivan tolkuttomasti.
HKL: Bussit ovat pysäkillä melko tarkasti
pysäkkiaikataulun ilmoittamana aikana.
Matka-aika:
* MPK: Matka voi kestää mitä tahansa suoran
taksimatkan kestosta puoleentoista tuntiin.
Asiakas ei voi tietää matkan pituutta
tilatessaan eikä autoon noustessaan.
* HKL: Bussi ajaa melko lailla aikataulun mukaan.
Bussipysäkki.
* MPK: Pysäkki on siellä, mihin
asiakas auton tilaa.
* HKL: max 5 min kävely pysäkille.
Eli siinä missä vammaton kävelee 5 min pysäkille,
odottaa 5 min, ajaa bussilla 20 min ja kävelee
perille 5 min, vammainen odottaa 40 min ja
ajaa 10 min - 1 h. Eli vammattomalla aikaa
kuluu aina 35 min, vammaisella täysin
sattumanvaraisesti 50min - 1h 40 min.
Jokainen voi kysyä itseltään, että:
- toteutuuko tasa-arvo matka-ajoissa?
- miten vammainen voi suunnitella päivänsä
aikatauluja, kun samaan matkaan kuluva aika
heittelee sattumanvaraisesti 100%.
Taas yksi taksikusken kokemus...